Nopeaa se tuo aika vierähätää, kun on jo reipas kuukausi viimeisestä kirjoituksesta. Monenlaista tässä on ehtinyt tapahtua ja mikä parhainta Nopan kannukset lopen alkaa olla kunnossa . Tilasin sille oikein Canadasta asti tossu ja ne oli kyllä tosi hienot ja hyvät, katosi vaan tuo lumi sitten lopen yllättäin eikä niitä enää ole tarvinnut.

18.4 oli Haapaveden ryhmis ja siellä treffattiin sitten Papua, siaruslaumasta Noppa, Ruusa ja Ron sekä tetysti äiti Penni. Papu sitten ainoanan edusti sukua kehässä ja todella hyvin saaden Rop-pentu ja kunniapalkinnon.

minä, Noppa, Marika ja Papu "jännässään" vielä ennen kehää.

Noppa kävi vähän haistelemassa ilmapiiriä ja ihan hienosti tutustelu meni muutamalle "tunkeilevalle" koiralle piti vähä äristä, mutta kaikki oudot ihmiset oli pääsääntöisesti ihan kivoja, kun sai rauhassa tutustella.

Marika ja Papu urakan jälkeen, vähän meinas Paua hirvittää sisarusten vauhti, mutta kyllä se lopen uskaltautui porukkaan mukaan .

Alkuun oli kyllä turvallista kiivetä hetkeksi Tommin turvallisille harteille .

Ruusalla sitä riittää tuota vauhtia eikä Noppakaan siitä kamalasti jää. Niistä vaan ei todellakaan ole kahdestaan mihinkää näyttelyihin...ainakaan vielä.

Nopan ja Penni äidin kepin veto.... johon Ruusa ja Ron tuli antaa "taustatukea".

Tutustellaan , Ruusa, Papu, Ron ja Noppa.

Eihän sitä Penni äiti voi olla, kun hurjan iloinen ihanista lapsistaan (vaikka onkin harvahammas ).

Tänään sitten käytiin Ruusan kanssa Kalajoella ryhmiksessä ja tosi hienosti Ruusa pärjäsi. Tuomarina oli tiukka Markku Santamäki. Ruusa sai kehuja liikkeestä, hyvin kehittyneestä rintakehästä, mittasuhteet oli ok, joskin oli mainittu, että kookas. Liikkeistä sanottiin, että takaa ahtaasti ja näyttely tottumusta lisää, vaikka hampaat saatiin ihan hyvin katsottua, mut takapään "kopelointi" ei miellyttänyt. Seisominen paikallaan on myös vielä vaativaa, mut tästä on hyvä jatkaa. 

16 pv mennään sitten Nopan kanssa Pietarsaareen saapas nähdä kuinka Nopan "tutkiminen" onnistuu.?? Jännityksellä odotellaan.